Miksi työnohjaus on käsitteenä epäselvä?

02.02.2019, Satu

Satu Öystilä

Miksi työnohjaus on käsitteenä epäselvä, vaikka sillä on lähes 100-vuotiset perinteet?

 – Työnohjauksen käsite ja vaikuttavuus

 

Suomen työnohjaajat ry:llä on kova työ selkiyttää käsityksiä ja mielikuvaa työnohjauksesta, sillä työnohjaus-nimikettä käytetään nykyisin hyvin erilaisissa yhteyksissä ja toimenkuvissa. Työpaikkailmoituksissa työnohjaajaa haetaan mm. ammatillisen oppilaitoksen elintarvikevarastolle, seurakunnan puutarhan kausi- ja kesätyöntekijöiden työnjohtoon sekä metsäopetukseen. Työnohjaus tarkoittaa tällöin työhön opastamista ja työnjohtamista. Työnohjaus on sekoitettu jopa työvoimahallinnon työttömille järjestämään ohjaavaan koulutukseenkuten Aamulehden toimittajan tekemässä Röyhkeys-kirjan arvostelussa 2.10.2017. Myös Pirkanmaan TE-toimistossa toimii työntekijöitä työnohjaaja-nimikkeellä työnkuvan olleessa kuitenkin aivan erilainen kuin työnohjaajana toimivan koulutetun työnohjaajan.

Usein työnohjaus sekoitetaan myös mentorointiin, coachingiin tai valmennukseen. Mentoroinnissa ohjaajalta ei kuitenkaan edellytetä koulutusta, vaan mentorina toimii saman alan osaava ja jo ammatilliset kannukset hankkinut henkilö. Coaching taas on lyhytkestoisempaa ja tähtää määritellyn työn osa-alueen valmennukseen. Myös työnohjaus on tavoitteellista toimintaa, mutta siinä tavoitteena on sekä työntekijän ja työtiimin sekä aina myös koko työyhteisön oppiminen ja kehittyminen. Tavoitteet saattavat jopa muuttua kun ymmärrys työn tekemisen tavasta ja yhteisön toimintakulttuurista lisääntyvät. 

Suomen työnohjaajat ry:n (STOry) mukaan työnohjaus on oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä koulutetun työnohjaajan avulla. Työnohjaus sopii myös esimiehille johtamisen kehittämisen apuvälineeksi. Työnohjaus mahdollistaa uusia näkökulmia ja auttaa havaitsemaan ja ymmärtämään asioita, jotka muuten saattaisivat jäädä heikentämään organisaation toimintakykyä. Työnohjaaja ohjaa säännöllistä prosessia, jossa jäsennetään työtä tavoitteena auttaa työntekijää tai kokotyöyhteisöä hahmottamaan suhdetta omaan työhönsä siihen liittyvine tunteineen, ajattelemaan luovasti ja löytämään uusia kehittymisen mahdollisuuksia. Työnohjaus vaikuttaa myönteisesti työn laatuun, ammatti-identiteettiin, ammatilliseen kasvuun, työssä jaksamiseen ja esimiestyön kehittymiseen. 

Työelämän muutostilanteissa tarvitaan yhä enemmän aikaa ja tilaa uudistavalle ajattelulle. Työn tuottavuuden vaatimus edellyttää korkealaatuista oman työn ja työyhteisön toimintakulttuurin tutkimista ja arviointia niin yksilö-, ryhmä- kuin työyhteisötasollakin. Työnohjaus on luottamuksellista toimintaa, ja sen tavoitteet ja toimintasuunnitelma määritellään aina tilaajan tarpeista lähteviksi. Työnohjauksen kesto vaihtelee tilannetyönohjauksen muutamista työskentelykerroista useiden vuosien pituisiin prosesseihin saakka. Ajallisena ja taloudellisena investointina työnohjaus on vähäinen, esim. 1,5–2 tuntia kuukaudessa/yksilö tai ryhmä. 

Suomen työnohjaajat ry pyrkii edistämään korkealaatuista ja eettistä työnohjaajakoulutusta. Työnohjaaja STOry -nimike kertoo työnohjauksen asiakkaalle työnohjaajan suorittaneenoman ammatillisen tai korkea-asteen koulutuksensa lisäksi työnohjaajakoulutuksen, jonka laajuus on vähintään 60 opintopistettä ja kesto kaksi vuotta.

Työnohjauksen päivää vietettiin ensimmäistä kertaa 29.1.2019, ja jatkossa sitä vietetään vuosittain tammikuun viimeisenä tiistaina. Päivä on keino edistää työnohjauksen tunnettuutta ja saada uusia asiakkaita työnohjauksen piiriin. Työnohjauksen päivänä eri puolilla Suomea järjestettiin ja tullaan jatkossakin järjestämään tapahtumia työnohjauksesta, jotka on suunnattu myös työnohjauksen potentiaalisille asiakkaille. Nyt tammikuussa Pirkanmaalla järjestettiin Laikun luentosalissa tilaisuus työnohjauksen asiakkaille ja työnohjaajille siitä, miten voi tilata ja tuottaa vaikuttavaa työnohjausta. Aluksi katsottiin työnohjauksesta ja sen vaikuttavuudesta webinaari, jossa keskustelijoina olivat KT, dosentti, työnohjaaja STOry Sanna Vehviläinen ja STOryn puheenjohtaja Maria-Elisa Kuusisto. Tämän jälkeen työnohjaaja STOry, psykoterapeutti Lasse Salmi piti esityksen aiheesta Miten tilaan ja tuotan A-luokan työnohjausta. 

Sanna Vehviläisen alustuksessa tulivat esille työnohjauksen funktiot ja Lasse Salmen esityksessä työnohjauksen vaikuttavuustekijät Lambertin ja Berginin mukaan. Kuvaan nämä seuraavassa taulukossa. 

Vehviläinen  - Työnohjauksen funktiot	Salmi (Lambert & Bergin), Työnohjauksen vaikuttavuustekijät
Kannattelu – myötätunto ja huomio	Tukevat tekijät
Tutkiminen – pyrkimys ymmärtämiseen ja oppimiseen	Oppimiseen liittyvät tekijät
Ongelmanratkaisu – uusi tapa toimia	Toimintatekijät

 

Ennen Salmen esityksen alkua teetin osanottajilta pikagallupin kysyen Mitä ovat mielestäsi vaikuttavan työnohjauksen ydinelementit. Osanottajat kirjoittivat aiheesta ensin kaksi minuuttia yksin ja sen jälkeen neljä minuuttia pienryhmissä. Vastauksissa oli luonnollisesti paljon samaa, joten yhdistelin ne seuraavaan taulukkoon. 

Työnohjauksen ydinelementit osanottajien mukaan 29.1.2019

Kannattelu- tai tukitehtävä Ohjattavien ja ohjaajan välinen luottamuksellinen suhde ja toimiva yhteistyö Ohjattavat luottavat, että ohjaaja on heidän puolellaan Turvallisuus Systeeminen läsnäolo ja kohtaaminen Kuulluksi ja hyväksytyksi tuleminen Asiakaslähtöisyys – ohjattavat ovat aktiivisia toimijoita ja vaikuttavat prosessiin Pysähtyminen: aika, tila ja mahdollisuus kohtaamiseen ja oman työn tutkimiseen

Tutkiminen – pyrkimys ymmärtämiseen ja uuden oppiminen Tavoitteellisuus – yhdessä asetettu tavoite: mitä ja miksi työtä tehdään Osanottajien sitoutuminen ja osallistumisaktiivisuus Yhteinen ymmärrys omaan työhön liittyen lisääntyy Ymmärrys oman tiimin toiminnasta paranee Ymmärtämisen avulla päästään oppimiseen ja uusiin näkökulmiin Vuorovaikutus, joka mahdollistaa tutkimisen ja oppimisen Toisilta oppiminen

Ongelmanratkaisu, uusi tapa toimia - toimintatekijät Konkreettinen toiminta ja teot Syntyy oivalluksia, uusia näkökulmia ja ratkaisuja työhön Syntyy yhteys itseen, työhön, asiakkaaseen, työyhteisöön…, asiaan, jonka äärellä ollaan Asiakas uskoo muutokseen ja siihen, että muutos lähtee hänestä  Halutun suuntainen muutos Toivo siihen, että asiat voidaan ratkaista ja tunne selviytymisestä Ydintehtävän kirkastuminen ja sen mukainen toiminta Ajankäytön hallinta

 

Taulukon perusteella on ilo todeta, että työnohjaajat tietävät hyvin, miten luoda vaikuttavaa työnohjausta. Sen avulla saadaan aikaan erilaisia todennettuja vaikutuksia, kuten ammatillisen kasvun lisääntymistä, kuormittuneisuuden vähenemistä, pystyvyyden kokemuksen lisääntymistä ja yhteistyön ja ammatillisen toimijuuden kehittymistä. Ja näiden seikkojen avulla myös työn tuottavuus paranee.

 

Lähteet:

Salmi, Lasse, Kuinka tilaan ja tuotan A-luokan työnohjausta? Luento 29.1.2019.

Vehviläinen, S.2014. Ohjaustyön opas: yhteistyössä kohti toimijuutta. Helsinki: Gaudeamus.

Webinaari työnohjauksesta ja sen vaikuttavuudesta. 2019. Keskustelijoina KT, dosentti, työnohjaaja STOry Sanna Vehviläinen ja STOryn puheenjohtaja Maria-Elisa Kuusisto